Yli 40 järjestöä vetoaa hallitukseen pakolaiskiintiön korottamiseksi

Hallituksen kehysriihessä huhtikuun lopussa luodaan suuntaviivat Suomen taloudelle seuraavalle vuodelle. Järjestöt vaativat, että pakolaiskiintiötä korotetaan vuodelle 2018. Kiintiön korottamisen puolesta puhuvat myös Sixten Korkman ja arkkipiispa Kari Mäkinen.

”Suomi voi vauraana maana auttaa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia ihmisiä, vaikka tästä aiheutuu kustannuksia. Myönteisten asenteiden ja onnistuneen kotouttamispolitiikan avulla voidaan kustannuksia pienentää merkittävästi”, sanoo taloustieteen professori Sixten Korkman.

Korkman osallistuu järjestöjen kampanjaan pakolaiskiintiön korottamiseksi.

”Argumentti kiintiön nostamisen puolesta on ensisijaisesti moraalinen, ei taloudellinen”, Korkman muistuttaa.

Pakolaiskiintiön korottamisen puolesta puhuu myös arkkipiispa Kari Mäkinen.

”Pakolaiskiintiön nostaminen olisi merkki siitä, että halutaan kantaa vastuu heikoimmassa asemassa olevista ihmisistä. Silloin emme suojele vain heitä, vaan myös oman yhteiskuntamme eettistä perustaa – sitä, millainen maa Suomi on”, Mäkinen sanoo.

Poliitikkojen lunastettava puheet

Useat ministerit ja puoluejohtajat ovat esittäneet mahdollisuutta nostaa pakolaiskiintiötä merkittävästi. Lupaukset pakolaiskiintiön nostosta on usein sidottu siihen, että Suomeen saapuvien turvapaikanhakijoiden määrä laskee.

”Perustelu ontuu, sillä suojelun tarpeessa olevia ihmisryhmiä ei pidä asettaa vastakkain. On silti aika lunastaa puheet nyt, kun turvapaikanhakijoiden määrä on merkittävästi laskenut”, sanoo Pia Lindfors, Pakolaisneuvonnan toiminnanjohtaja.

Vaikka syksyllä 2015 Suomeen saapui paljon turvapaikanhakijoita, viime vuonna määrä laski 2000-luvun normaalitasolle.

”Hallitus peräänkuuluttaa hallittua maahanmuuttoa. Pakolaiskiintiö on juuri sitä. Nostamalla kiintiötä Suomi voi vaikuttaa siihen, että sodan ja konfliktien pakoon ajamat lapset eivät joudu eroon vanhemmistaan ja saavat kasvaa turvassa perheensä kanssa”, sanoo Hanna Markkula-Kivisilta, Pelastakaa Lapset -järjestön toiminnanjohtaja.

Kunnat valmiita vastaanottoon

Pakolaiset pääsevät muuttamaan Suomeen tarkoin määritellyn prosessin kautta, yleensä perhekunnittain. Tämä edesauttaa kotoutumista, kun perhe on turvassa ja kotikuntaan päästään muuttamaan suoraan.

Pakolaisille myönnettävien kuntapaikkojen määrää on saatu lisättyä. Amnestyn vaalikampanjassa yli 2100 kuntavaaliehdokasta sitoutui vastaanottamaan pakolaisia kotikuntaansa. Kuntapaikkojen puutetta on kuitenkin pidetty yhtenä perusteena kiintiön pitämiselle nykyisellä tasolla.

”Viesti on selvä: kunnat haluavat kantaa vastuunsa kansainvälisestä pakolaistilanteesta. Eduskunnan on ryhdyttävä samaan. Tämä on erityisen tärkeää aikana, jolloin turvapaikkalinjauksia on kiristetty ja Suomeen pääsyä vaikeutettu niin sisä- kuin ulkorajoja sulkemalla”, Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson toteaa.

Suomi laski kiintiötään, vaikka maailmassa on enemmän pakolaisia kuin koskaan

Kolme vuotta sitten Suomi korotti väliaikaisesti pakolaiskiintiötään 1050 henkilöön, mutta laski sen viime vuonna takaisin 750 henkilöön, samalle tasolle kuin kiintiö on ollut vuodesta 2003 lähtien. Samassa ajassa vainoa tai ihmisoikeusloukkauksia pakenemaan joutuneiden määrä on lisääntynyt 17,1 miljoonasta 65,3 miljoonaan. Kansainvälisten, pääosin pakolaisleireillä elävien pakolaisten määrä on niin ikään yli kaksinkertaistunut, 9,7 miljoonasta 21,3 miljoonaan.

”Jos kiintiö olisi kasvanut samassa suhteessa, sen tulisi olla nykyään yli 2800. Norja on päässyt tälle tasolle. Suomellakin on varaa parempaan”, sanoo Suomen Punaisen Ristin pääsihteeri Kristiina Kumpula.

Norjan pakolaiskiintiö tälle vuodelle on 3 120. Kanada puolestaan on vastaanottanut reilun vuoden aikana yli 40 000 syyrialaista pakolaista. Myös Ruotsi kasvattaa pakolaiskiintiötään ensi vuonna 5 000:een, vaikka Ruotsiin on saapunut jo pitkään Euroopan mittakaavassa poikkeuksellisen paljon turvapaikanhakijoita.

”Valitettavasti olemme nähneet myös toisensuuntaista kehitystä, kun pitkään kiintiöpakolaisten vastaanotossa ykkösenä ollut Yhdysvallat leikkasi kiintiönsä puoleen. Suomen on erityisen tärkeää reagoida nyt, kantaa vastuunsa ja osoittaa inhimillisyytensä”, Suomen Pakolaisavun toiminnanjohtaja Annu Lehtinen sanoo.

Pakolaiskiintiön kautta autetaan kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia ihmisiä: väkivaltaa kokeneita naisia, yksinhuoltajaäitejä, lapsia, vammaisia ja kidutettuja. Viime vuosina noin puolet kiintiöön valituista on ollut lapsia.

Eilen julkaistun vetoomuksen sisäministeri Paula Risikolle on allekirjoittanut yli 4000 ihmistä. Keskustelua käydään sosiaalisessa mediassa tunnuksella #MeVälitämme.

Kampanjassa ovat mukana Amnesty International Suomen osasto, Suomen Punainen Risti, Suomen Pakolaisapu, Pakolaisneuvonta, Pelastakaa lapset, Suomen Ekumeeninen Neuvosto, Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispat, Ihmisoikeusliitto, Kirkon Ulkomaanapu, Plan International Suomi, Suomen Lähetysseura, Väestöliitto, Suomen UNICEF, Suomen YK-liitto, Naisasialiitto Unioni, Lastensuojelun Keskusliitto, Suomen somalialaisten liitto, Monika-Naiset liitto ry, Ensi- ja turvakotien liitto, SOS-Lapsikylä, Etnisten suhteiden ja kansainvälisen muuttoliikkeen tutkimuksen seura ETMU ry, Raster, Vapaa liikkuvuus -verkosto, Suomen UN Women ry, Emmaus Finland ry, Kehys ry, Suomen Mielenterveysseura, Kynnys ry, Emmaus Helsinki ry, Vammaiskumppanuus ry, Seta, Solidaarisuus, Emmaus-Westervik, Mannerheimin lastensuojeluliitto, Setlementtiliitto, Suomen World Vision, Taksvärkki ry, Frikyrklig Samverkan, Changemaker, Kehitysmaayhdistys Pääskyt, Kehitysvammaliitto, Kalliolan nuoret, Reilu kauppa ry, Trasek ry.

 

Lisätiedot:

Kaisa Väkiparta, tiedottaja

Amnesty International Suomen osasto

040 833 1532

kaisa.vakiparta@amnesty.fi

 

Seitsemän väitettä ja faktaa pakolaiskiintiöstä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Pakolaiskiintiötä voi kasvattaa vasta kun turvapaikanhakijatilanne on hallinnassa.

Epätosi. Pakolaiskiintiön koko ja turvapaikanhakijoiden määrä eivät sulje toisiaan pois, vaan kyse on kahdesta rinnakkaisesta järjestelmästä. Kiintiössä vastaanotetaan pakolaisia suoraan leireiltä. Heillä on jo Suomeen muuttaessaan pakolaisasema. Turvapaikanhakijat hakeutuvat itse maahan ja hakevat kansainvälistä suojelua. Turvapaikan hakeminen on ihmisoikeus, ja suojelun tarve arvioidaan turvapaikkaprosessissa. Esimerkiksi Ruotsiin on vuosia saapunut suhteellisesti eniten turvapaikanhakijoita Euroopassa, siitä huolimatta maa korottaa pakolaiskiintiönsä 5000 henkilöön ensi vuonna.

Pakolaiskiintiön kautta autetaan kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia.

Tosi. Pakolaiskiintiöön valitaan henkilöitä, joille paluu kotimaahan tai pysyvä asettuminen oleskelumaahan ei ole vaihtoehto. Kiintiöön valittavilla ihmisillä ei välttämättä ole resursseja tai mahdollisuutta lähteä itsenäisesti hakemaan turvapaikkaa. Usein ainoa vaihtoehto on odottaa pakolaisleirillä. Kiintiöön valittavat pakolaiset tarvitsevat esimerkiksi terveydentilansa tai muun yksilöllisen syyn vuoksi erityistä apua. Uudelleensijoitukseen valitaan muun muassa vammaisia, sairaita, kidutettuja, yksinhuoltajia, väkivaltaa kokeneita naisia ja lapsia. Pitkittyneiden konfliktien seurauksena monet ovat joutuneet elämään väliaikaiseksi tarkoitetuilla leireillä jopa vuosikymmeniä.

Kuntapaikkojen puute on este pakolaiskiintiön korottamiselle.

Epätosi. Kuntapaikkojen puutetta on käytetty yhtenä perusteluna sille, että kiintiötä ei voida nostaa. Kunnat ovat tänä ja viime vuonna tarjonneet ennätyksellisen määrän kuntapaikkoja, ja pääsy pakolaisleireiltä kuntiin on nopeutunut. Kuntapaikoista on silti yhä pulaa, sillä niitä tarvitsevat myös myönteisen oleskelulupapäätöksen turvapaikkahakemukseensa saaneet ihmiset vastaanottokeskuksissa. Amnestyn kuntavaalikampanjassa yli 2100 ehdokasta sitoutui tarjoamaan kuntapaikkoja kotikunnassaan.

Kiintiön kautta Suomeen tulee terroristeja.

Epätosi. Pakolaiskiintiöön valittavat henkilöt ovat käyneet läpi perusteellisen valintaprosessin. YK:n pakolaisjärjestö UNHCR haastattelee pakolaiset, ja esittää Suomelle listan kiintiöön valittavista henkilöistä. Tämän jälkeen Suomen viranomaiset, yleensä ELY-keskus, maahanmuuttovirasto ja suojelupoliisi, tekevät valintamatkan pakolaisleirille ja haastattelevat henkilökohtaisesti kiintiöön valittavat henkilöt. Muun muassa suojelupoliisi tutkii henkilöiden taustat.

Kaikkia ei kuitenkaan voi pelastaa, turha auttaa ketään.

Epätosi. Jokaisen pakolaisen takana on oma tarina, ja jokaisen paon taustalla oma syy. Jokainen pakolainen on joutunut tekemään vaikean päätöksen jättää kaiken taaksensa ja paeta tuntemattomaan. Jos voimme helpottaa yhden ihmisen elämää, miksemme tekisi sitä?

Pakolaisia pitää auttaa siellä missä he ovat. Meille ei enää mahdu.

Epätosi. Lähes yhdeksän kymmenestä pakolaisesta on kehitysmaissa. Yli puolet maailman pakolaisista on vain kymmenessä maassa, joista yksikään ei ole kehittynyt maa. Vauraiden maiden on osallistuttava vastuunjakoon. Suomi muiden EU-maiden kanssa on leikannut kehitysyhteistyöstä, jolla sekä puututaan pakolaisuuden syihin että tuetaan leireillä eläviä pakolaisia.

Suomi on laskenut pakolaiskiintiötään, vaikka maailmassa on enemmän pakolaisia kuin koskaan.

Tosi. Suomi nosti pakolaiskiintiötään vuosille 2014 ja 2015, jolloin vastaanotettiin 1050 henkilöä kiintiön kautta. Suomi halusi päätöksellään osoittaa tukensa Syyrian vaikealle tilanteelle. Maailmassa on edelleen enemmän pakolaisia kuin koskaan. Yli viisi miljoonaa syyrialaista on joutunut pakenemaan kotimaastaan. Tästä huolimatta Suomi laski pakolaiskiintiönsä takaisin 750 henkilöön viime vuonna.