Mervi Leppäkorpi, nuorempi tutkija, Itä-Suomen yliopisto

Sipilän hallituksen maahanmuuttopoliittiset toimenpiteet julkaistiin 11.9. Itseasiassa kyse on hyvin vähän maahanmuutosta yleisesti. Lähinnä toimenpideohjelma reagoi nopeasti lisääntyneeseen turvapaikanhakijoiden määrään ja käsittelee turvapaikanhakijoita, pakolaisia ja kotoutumista. Maahanmuuttopoliittisen toimenpideohjelman kaari seuraa turvapaikanhakijan Suomeen tulon aikajanaa rajan ylityksestä käännytykseen tai ”kotoutumiseen” sekä perheen saamiseen Suomeen.

 

Väärin paettu

Ohjelmassa mainitaan, että ”Eurooppaan suuntautuva muuttoliike on tällä hetkellä hallitsematonta”.

Hallitsemattomalla voidaan tarkoittaa yhtäältä sitä, että ihmiset eivät liiku kansallisvaltion sääntöjen mukaan: ellei maiden välillä ole viisumivapautta, pitäisi ensiksi olla syy tulla ja saada lupa, sitten vasta matkustaa. Toimenpideohjelmassa kauhistellaan sitä, että ihmiset turvautuvat salakuljettajiin ja käyttävät vaarallisia reittejä, vaikka muita tapoja tulla turvapaikkaa hakemaan ei käytännössä ole jäljellä esimerkiksi Irakista, Afganistanista, Somaliasta tai Syyriasta tuleville.

Myös vastuuministeri Petteri Orpo toivoi Helsingin Sanomissa 2.9. siirtolaisten siirtyvän turvallisemmille ja laillisille reiteille. Hän kuitenkin unohti mainita, että niitä ei käytännössä ole. Turistiviisumeita ei myönnetä henkilöille, joiden oletetaan jäävän maahan muissa tarkoituksissa. Kaikkien muiden lupien saaminen taas ulkomailta käsin edellyttää riittävän hyviä verkostoja ja oikeanlaisia suhteita esimerkiksi työpaikan saamiseksi maassa käymättä tai perheen luo pääsemiseksi. Oleskelulupaa ei voi hakea esimerkiksi Turkista käsin, ellei oleskele Turkissa ”laillisesti”. Orpo myös linjassa toimenpideohjelman kanssa toivoi jämäkämpää rajavalvontaa.

Toimenpideohjelman mukaan ihmissalakuljetukseen tulee puuttua, sillä tämä ”on ensiarvoisen tärkeää, jotta järjestäytynyttä ja vakavaa kansainvälistä rikollisuutta pystytään torjumaan.” Toistaiseksi ei ole voitu esittää tutkimustietoa, joka tukisi oletusta siitä, että salakuljetus olisi pääsääntöisesti sillä tavalla järjestäytynyttä, kuin mihin yleensä ‘järjestäytyneellä rikollisuudella’ viitataan. Esimerkiksi Shahram Khosravi[1] haastaa tämän yksiulotteisen kuvan. Salakuljettajien bisnes ja vaaralliset reitit ovat eurooppalaisen rajapolitiikan seuraus – sen ei siis pitäisi olla syy perustella vanhan politiikan jatkamista.

Hallitsemattomalla voidaan viitata myös siihen, että tulijoita on määrällisesti liikaa tai he eivät ole sellaisia siirtolaisia, joita valtio toivoisi. Jotain hallituspuolueiden käsityksestä maahanmuuttajista kertoo sekin, että maasta muuttaminen terrorismitarkoituksessa sidotaan maahanmuuttopoliittiseen toimenpideohjelmaan. Tätä tulkintaa tukisi ohjelman tavoite solmia pikaisesti palautussopimus Irakin kanssa tilanteessa, jossa valtio on joidenkin arvioiden mukaan hajoamispisteessä. Myös Afganistanin ja Somalimaan kanssa halutaan solmia palautussopimukset.

 

Rajat kiinni ja ihmiset kuriin

Hallitsemattoman maahanmuuton saamiseksi aisoihin esitetään siis samoja lääkkeitä, jotka ovat olleet eurooppalaisen siirtolaisuuspolitiikan ohjenuora jo pitkään: rajat tiukemmin kiinni ja ne, jotka eivät täytä lupakategorioiden kriteereitä, poistetaan mahdollisimman tehokkaasti. Mikäli repressiivinen maahanmuuttopolitiikka estäisi siirtolaisuutta, sen pitäisi näkyä jo nyt. Maahantulosäädöksiä on euroopanlaajuisesti systemaattisesti kiristetty yli vuosikymmenen. Sen sijaan näemme ennätysmäärän ihmisiä liikkuvan salakuljettajien avustamina vaarallisia reittejä kohti Eurooppaa.

Vaikka rajoja on yritetty sulkea Euroopan lisäksi myös Australiassa ja Yhdysvalloissa, ei rajoittaminen ole siirtänyt maihin ilman matkustusasiakirjoja pyrkiviä ihmisiä ”laillisille” reiteille. Sen sijaan on esitetty, että liikkumisen tekeminen vaikeaksi tai mahdottomaksi on hyvää bisnestä ihmissalakuljettajille ja tekee matkasta vaarallisen. Aidoista huolimatta Meksikon ja Yhdysvaltojen raja ylitetään aavikkoa pitkin. Eurooppaan tullessa ihmiset eivät kuole janoon, vaan mereen. Konkreettisia malleja ”hallitsemattoman” liikkumisen saamiseksi hallintaan hallituksen toimenpideohjelma ei tarjoa, vaikka puhuukin ihmisten ohjaamisesta laillisille reiteille ja maalailee kuvia ”laajoista toimenpiteistä lähtö- ja kauttakulkumaissa”. Sen sijaan esimerkiksi perheenyhdistämistä ollaan kiristämässä ja siten tukitaan lisää laillisia väyliä.

 

Todellisia ratkaisuja

Mikäli hallituksen todellisena tavoitteena olisi siirtolaisuuden hallinta siinä merkityksessä, että ihmiset oleskelisivat maassa virallisin dokumentein, tulisi toimenpideohjelman painottaa mahdollisimman tehokkaan ulossulkemisen sijaan laillisten maahantuloväylien kehittämistä. Tämän vuoden äkillinen lisäys turvapaikanhakijoiden määrien kasvussa ei tue ajatusta siitä, että määriä voitaisiin kontrolloida lisäämällä kontrollia.

 

[1]Khorsravi, Shahram (2013) ”Laiton” matkaaja. Gaudeamus, Helsinki.