Tuuli Anna Mähönen, tutkijatohtori, Sosiaalipsykologian oppiaine, Sosiaalitieteiden laitos, Helsingin yliopisto

Inga Jasinskaja-Lahti, professori, Sosiaalipsykologian oppiaine, Sosiaalitieteiden laitos, Helsingin yliopisto

Syksyllä 2012 tuli kuluneeksi sata vuotta Inkerin Liiton perustamisesta. Kansallisarkistossa Helsingissä 25.9. järjestetyssä juhlaseminaarissa kävi ilmeiseksi, että inkerinsuomalaisten identiteetti, kohtelu ja paluumuuton jälkeiset tulevaisuudennäkymät Suomessa ja Venäjällä herättävät edelleen eloisaa ja osin ristiriitojenkin sävyttämää keskustelua. Kuten yleensäkin identiteeteistä puhuttaessa, käytetyt määritelmät olivat kaukana pelkästä sanahelinästä. Sillä, kutsutaanko henkilöä Inkerin suomalaiseksi, inkerinsuomalaiseksi vain ylipäänsä suomalaiseksi on merkittäviä seurauksia niin hänen itsemäärittelynsä kuin kohtelunsakin kannalta. Tutkijan vinkkelistä katsottuna etninen (paluu)muutto tekeekin moninaisten identiteettien väliset suhteet näkyväksi erityisen kiinnostavalla tavalla. Inkerinsuomalaisten suomalainen taustahan oli ennen muuttoa vähemmistöidentiteetin perusta, mutta Suomessa uuden suomalaisen kansallisen identiteetin pohja. Venäläisyydestä, muuttajien aiemmasta kansallisesta identiteetistä, puolestaan muodostuu Suomessa perusta uudelle vähemmistö- tai maahanmuuttajaidentiteetille. Kiinnostavin on ehkä kysymys paluumuuttajien ja suomalaiseen enemmistöön kuuluvien identiteettineuvotteluista: vaikka inkerinsuomalaiset itse määrittelisivätkin itsensä suomalaisiksi, ovatko he enemmistöryhmän silmissä silti venäläisiä?

Sosiaalipsykologisissa tutkimuksissa identiteettiä tarkastellaan karkeasti ottaen kahden suuntauksen puitteissa. Toisessa ollaan kiinnostuneita kategorisoinnista, ryhmäsamaistumisen seurauksista sekä identiteettireaktioista ryhmäjäsenyyteen perustuvaan kohteluun. Tutkia voidaan esimerkiksi sitä, miten vahva samastuminen omaan ryhmään vaikuttaa asenteisiin toisten ryhmien jäseniä kohtaan. Toisessa lähestymistavassa keskitytään identiteettien määrittelyyn, perusteluun ja haastamiseen sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Esimerkiksi voidaan olla kiinnostuneita siitä, millaisilla ilmauksilla ja argumenteilla omaa identiteettiä puolustetaan ja ylläpidetään keskustelutilanteessa. Molempia tutkimusotteita hyödynnetään tutkimusryhmämme kahdessa viimeaikaisessa, Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimushankkeessa. Viime vuodenvaihteessa päättyneessä INPRES-pitkittäistutkimuksessa on seurattu inkerinsuomalaisten paluumuuttajien ja heidän perheenjäsentensä kotoutumista muuttoa edeltävästä vaiheesta alkaen.

Tutkimuksen keskeiset tulokset liittyivät mm. siihen, kuinka muuttoa edeltävät odotukset vaikuttavat muuttajien myöhempään sopeutumiseen: positiiviset, mutta realistiset odotukset ryhmienvälisistä suhteista ja elämänlaadusta ennustivat myönteisiä asenteita enemmistöryhmää kohtaan sekä halukkuutta vuorovaikutukseen heidän kanssaan, vahvaa kansallista identiteettiä sekä hyvää psyykkistä hyvinvointia (Jasinskaja-Lahti ym., 2012; Mähönen & Jasinskaja-Lahti, 2012; Mähönen ym., painossa). Kuten useissa aiemmissa Suomen venäjänkielisen vähemmistön keskuudessa toteutetuissa tutkimuksissa, inkerinsuomalaisten kotoutumisen erityishaasteeksi osoittautui syrjintä, joka sai paluumuuttajat etääntymään kansallisesta enemmistöryhmästä ja suhtautumaan heihin kielteisesti (Jasinskaja-Lahti ym., painossa). Haastatteluaineiston valossa paluumuuttajat kokivat usein tulevansa kohdelluksi venäläisinä, huolimatta halustaan kuulua muiden suomalaisten joukkoon (Varjonen, ym., painossa). On selvää, että syrjintä ei ole hyväksyttävää sen enempää inkerinsuomalaisia kuin etniseltä taustaltaan venäläisiäkään kohtaan. Tulokset kuitenkin osoittavat sen, miten identiteetin kyseenalaistaminen vaikuttaa kotoutumiseen: yhteiskunta voi tuskin odottaa integraatiota, jos tulijoiden innostukseen vastataan torjunnalla.

INPRES-projekti saa jatkoa syksyllä 2012 käynnistyneestä LADA-hankkeesta, jossa seurataan inkerinsuomalaisten paluumuuttajien pitkän aikavälin kotoutumista sekä tarkastellaan Venäjältä Suomeen suuntautuvan maahanmuuton vetäviä ja työntäviä tekijöitä. Tutkimus täydentää tämänhetkistä, pääosin poikkileikkaustutkimuksiin ja lyhyemmän aikavälin seurantoihin perustuvaa kuvaa maahanmuuttajien sopeutumiseen vaikuttavista tekijöistä. Tutkimalla paluumuuttajien lisäksi myös paluumuutto-oikeudesta huolimatta Venäjälle jääneitä inkerinsuomalaisia saadaan aiempaa tarkempaa tietoa syistä, jotka vaikuttavat maahanmuuttopäätöksen tekemiseen. Niin LADA- kuin INPRES-projektikin muistuttaa siis siitä tosiseikasta, että maahanmuuttoprosessi ei ala vasta valtioiden rajan ylityttyä: tietoa maahanmuuttopäätöstä ja maahantuloa edeltävistä vaiheista tarvitaan sujuvan kotoutumisen mahdollistumiseksi (ks. esim. Yijälä, 2012).

___________________________________________

Lisätietoa:

INPRES-projekti: http://blogs.helsinki.fi/inpres-project/

LADA-projekti: http://blogs.helsinki.fi/lada-project/

Lähteet:

Jasinskaja-Lahti, I., & Mähönen, T. A., & Ketokivi, M. (painossa). The dynamics of ethnic discrimination, identities, and outgroup attitudes: A pre-post longitudinal study of ethnic remigrants. European Journal of Social Psychology.

Jasinskaja-Lahti, I., Mähönen, T. A., & Liebkind, K. (2012). Identity and attitudinal reactions to perceptions of intergroup interactions among ethnic migrants: A longitudinal study. British Journal of Social Psychology, 51, 312-329.

Mähönen, T. A., & Jasinskaja-Lahti, I. (2012). Anticipated and perceived intergroup relations as predictors of cultural and national identities: A longitudinal study on Ingrian-Finnish return migrants. European Psychologist, 17, 120-130.

Mähönen, T. A., Leinonen, E., & Jasinskaja-Lahti, I. (painossa). Met expectations and the well-being of diaspora immigrants: A longitudinal study. International Journal of Psychology.

Varjonen, S., Arnold, L., & Jasinskaja-Lahti, I. (painossa). ”We’re Finns here, and Russians there”: A longitudinal study on ethnic identity construction in the context of ethnic migration. Discourse & Society.

Yijälä, A. (2012). Pre-acculturation among voluntary migrants. Publications of the department of Social Research 2012:2. Helsinki: University of Helsinki. Väitöskirja on luettavissa sähköisessä muodossa osoitteessa ethesis.helsinki.fi.