Heidi Hirvonen, FM, projektivastaava, Monika-Naiset liitto ry

Julkisessa keskustelussa maahan muuttaneiden työllisyystilanne puhuttaa, ja syystä: maahanmuuttajataustaisten työnhakijoiden työttömyysaste on ollut pitkään lähes kolminkertainen koko väestön työttömyysasteeseen verrattuna, ja naisilla on usein miehiä suurempia vaikeuksia päästä työmarkkinoille.

Mitä tilanteen parantamiseksi voi tehdä? Työskentelen kolmatta vuotta Monika-Naistet liiton koordinoimassa, pitkäaikaistyöttömille maahanmuuttajataustaisille naisille suunnatussa Osaaavat naiset -työllistämisprojektissa (2011-2016). Kokemusteni perusteella väitän, että kolmannella sektorilla pystytään tarjoamaan tuloksellista ja kustannustehokasta työllistymisen täsmäpalvelua, joka ehkäisee konkreettisesti syrjäytymistä ja edistää kotoutumista ja työllistymistä.

Helsingissä ja Vantaalla toimiva projekti tarjoaa henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa pitkään työttömänä olleille työnhakijoille. Projekti toteutetaan yhteistyössä te-palvelujen kanssa. Vuoden 2014 alussa ilmestyneessä Maahanmuuttajien työllistymistä käsittelevässä TEM:n raportissa korostetaan, että erityisesti te-toimiston palveluita kehitettäessä olisi huomioitava selkosuomi entistä paremmin. Toisaalta olisi tärkeää varata riittävästi resursseja myös kasvotusten tapahtuvaan asiakaspalveluun.

Ruohonjuuritasolta vakuutan, että henkilökohtainen ohjaus ja neuvonta ovat tehokkaimpia tapoja auttaa maahan muuttanut työnhakija työpolkunsa alkuun. Sopivan suomen kielen kurssin löytäminen, ammatilliseen koulutukseen hakeutuminen tai osaamisen kartoittaminen sujuvat huomattavasti nopeammin, kun työnhakija saa vastauksia kysymyksiinsä tutulta työvoimaohjaajalta, parhaimmassa tapauksessa omalla äidinkielellään. Henkilökohtaisen ohjauksen lisäksi Osaavat naiset -projektin puitteissa järjestetään työpajatoimintaa. Monika-Naiset liiton toimitiloissa järjestettävissä työpajoissa kokoonnutaan kahvipöydän ääreen puhumaan asiaa. Yhteinen kieli on suomi, ja kaikilla ryhmän jäsenillä on sama tavoite: löytää työpaikka, mahdollisimman pian. Matalan kynnyksen toimintaan on helppo tulla mukaan, ja samassa tilanteessa olevien vertaistuki on voimaannuttava kokemus. Tavallisimpia kysymyksiä, joihin pyritään löytämään ratkaisu, on Suomen kielen taidon puute, tutkinnon rinnastamiseen liittyvät ongelmat ja työkokemuksen tai ammatillisen koulutuksen puute lähtömaasta ja/tai Suomesta.

Työllisyystilanteesta on myös tärkeää puhua työnhakijan kanssa rehellisesti: työn löytäminen on juuri nyt kiven alla. Ilman koulutusta Suomessa on vaikea työllistyä. Verkostoituminen on tärkeää. Ennakkoluuloja löytyy niin meiltä asiakastyötä tekeviltä, työnhakijoilta kuin työnantajiltakin. Projektin työpajoissa kartoitetaan myös työnhakijoiden tietoteknisiä taitoja, ja tarvittaessa tietokoneen käyttöä opetetaan kädestä pitäen. Verkko tulvii tietoa, mutta jos tietoa ei saavuta, sitä ei voi hyödyntää. Väitänkin, että tietotekninen osaaminen ja digitaalinen lukutaito ovat lähes yhtä tärkeitä tekijöitä kotoutumisen ja työllistymisen kannalta kuin hyvä suomen kielen taito.

Projektin vuositavoitteena on työllistää 30 työnhakijaa. Vuoden 2014 kesäkuuhun mennessä lähes 70 projektiin osallistunutta pääsi eteenpäin työpolullaan. Projektissa saavutetut erinomaiset tulokset perustuvatkin juuri työnhakijan henkilökohtaisen tilanteen huomioimiseen ja työnhakijoille tarjottavaan pitkäjänteiseen tukeen. Osaavat naiset -projektin nimi kiteyttää kehittämisprojektin keskeisimmän tavoitteen: ongelmakeskeisen lähestymistavan sijaan pyritään kohtaamaan jokainen työnhakija omista lähtökohdistaan käsin, kartoittamaan hänen osaamistaan ja vahvuuksiaan — ja kannustamaan eteenpäin.